Ensimmäinen vuosi retkeilyautossa – hitti vai huti?

Täytyy sanoa, että ensimmäinen yö oli minulle, Saaralle, se jännittävin. Parkkipaikalle kerääntyi myöhään illalla nuorisoporukoita ja syysillan pimeydessä mieleen meinasi nousta kaikenlaisia pieniä pelkoja.

Lokakuussa 2023 meille saapui suoraan tehtaalta unelmiemme retkeilyauto: Challenger X 250, jonka valinnasta voitte lukea tästä blogista. Vaikka meillä ei ollut minkäänlaista kokemusta retkeilyautoilusta olimme silti päättäneet, että ensimmäinen reissumme olisi ajo Etelä-Espanjaan. Kaksi täysin kokematonta naista, joista toinen on tunnettu huonoista ajotaidoistaan (arvatkaa kumpi!), lähti ajamaan Euroopan läpi pakoon talvea. Mikä voisi mennä pieleen?

Ei mikään. Reissu meni teknisiltä osiltaan todella hyvin – kiitos Merin vakaan ajotaidon ja käytännöllisen ajattelutavan. Päätimme ottaa laivan Turusta Tukholmaan ja yöpyä ensimmäisen yön Tukholman lähistöllä parkkipaikalla. Ensimmäinen yö oli minulle, Saaralle, se jännittävin. Parkkipaikalle kerääntyi myöhään illalla nuorisoporukoita ja syysillan pimeydessä mieleen nousi kaikenlaisia pieniä pelkoja. Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja sen yön jälkeen eivät yöt enää jännittäneet. On yllättävää, miten nopeasti omasta retkeilyautosta tulee turvallinen pesä, jossa voi nukahtaa, oli se parkkeerattuna minne hyvänsä.

Ensimmäisen ajomatkan innostunutta tunnelmaa.

Ensimmäisinä päivinä ajoimme Ruotsin läpi Tanskaan, Tanskasta Saksaan ja Saksasta kohti Como-järveä. Häämme olivat olleet Como-järvellä vain muutamaa kuukautta aiemmin, ja halusimme fiilistellä Comoa retkeilyautosta käsin. Meillä ei ollut tarkkaa suunnitelmaa yöpaikkojen suhteen, vaan tsekkasimme aina samana päivänä vaihtoehdot Park4Night -sovelluksesta.

Comolla meno alkoi kuitenkin jännittää. Kadut olivat kapeita, isoja parkkipaikkoja ei ollut, ja alueen ainoa leirintäalue oli jo kiinni kesäkauden päätyttyä. Löysimme Park4Night -sovelluksesta kuitenkin yhden lupaavan näköisen puskaparkin. Kun kurvasimme parkkipaikalle, olimme haltioissamme. Parkkipaikka oli sopivasti pienen mäennyppylän päällä, ja näkymät järvelle olivat huikeat. Suoraan parkkipaikan alapuolella järven rannalla oli uintipaikka suihkuineen. Päätimme pysyä tällä parkkipaikalla kolme yötä.

Kokemus oli meille tärkeä. Se todella osoitti, että puskaparkkeilu toimii, ja että näin löytää paremmat maisemat kuin leirintäalueilla. Se antoi rohkeutta jatkaa matkaa.

Tässä olemme Comon parkkipaikalla. Takana upea vuoristo ja edessä upea Como-järvi.

Kohti Espanjaa – huikeita maisemia ja hermoromahduksia

Yhtäkkiä retkeilyauton pienuus ahdisti… Se ettei ollutkaan omaa tilaa minne mennä… Etten voinut käydä pitkässä kuumassa suihkussa (vaikka automme suihku onkin ihana!) Kaikki ne asiat, joiden en ajatellut olevan minulle haastavia, tuntuivatkin yhtäkkiä haastavilta.

Matka Italiasta Etelä-Ranskaan ja sieltä Espanjan itärannikkoa Malagaan oli mahtava. Maisemat olivat upeita ja Ranskan ja Espanjan rajalla oleva 5-tähden leirintäalue kallioiden päällä meren rannalla oli henkeäsalpaava. Tutustuimme söpöihin pikku kyliin, joihin emme ikinä olisi päätyneet ilman retkeilyautoa.

Matkoilla yritämme aina etsiä mielenkiintoisia ravintoloita, jotka tarjoavat terveellisiä tai luomumpia vaihtoehtoja. Barcelonasta löytyi tällaisia ravintoloita useita – tässä yksi niistä, jonka söpöihin pikku-hampurilaisiin me rakastuttiin.

Espanjassa rakastuimme Barcelonaan! Kaupunki on visuaalisesti ja arkkitehtuurisesti kaunein näkemämme paikka. Puskaparkkia emme kuitenkaan uskaltaneet Barcelonassa ottaa, vaan löysimme meren rannalta leirintäalueen, josta pääsi bussikuljetuksella kaupunkiin. Leirintäalueet ovat meille välillä myös välttämättömiä koirien takia; leirintäalueilla saamme retkeilyautomme ilmastoinnin päälle, ja koirat voi jättää nauttimaan viileistä päiväunista. Ilmastointi onkin ollut meille todella tärkeä ominaisuus retkeilyautossamme.

Vierailu upeassa Sagrada Família-kirkossa oli yksi mieleenpainuvimmista hetkistä Barcelonassa

Vuosi retkeilyautossa pitää sisällään myös vastoinkäymisiä

Barcelonan jälkeen halusimme tutustua viereiseen Sitgesin rantakaupunkiin, joka on yksi sateenkaarikansan suosikkipaikoista. Pitihän meidän päästä näkemään, mistä on kyse. Siellä kuitenkin koin ensimmäisen pienen hermoromahdukseni, mikä oli hyvin opettavaista.

Aloimme todella tässä vaiheessa ymmärtää, että matkustaminen on myös rankkaa ja kuluttavaa, varsinkin jos vaihtaa paikkaa lähes joka päivä. Kaikki retkeilyauton kanssa toimimisessa oli meille uutta, ja kun koko omaisuus on sullottu pieneen tilaan, vaatii se paljon kärsivällisyyttä  – varsinkin, kun kumpikaan meistä ei ole luonnostaan kovin siisti. Omaa tilaa on myös hankalaa saada, mikä vaatii oman totuttelunsa.

Sitgesissä otimme Skipbo-kortit mukaan ja menimme rantaravintoloihin katselemaan ihmisiä, merta… ja pelaamaan muutama tiukka matsi!

Saavuttuamme Sitgesiin saimme tietää, että paikan ainoa leirintäalue oli täynnä, ja kun hyviä puskaparkkeja ei löytynyt, väsymys purkautui. Retkeilyauton pienuus alkoi ahdistaa – se ettei ollut omaa tilaa minne mennä, ei voinut käydä pitkässä kuumassa suihkussa (vaikka automme suihku onkin ihana!)

Onneksi vaimoni on maailman paras, ja varasi meille kolmeksi yöksi luksushotellin. Saimme hetkeksi enemmän tilaa, kaikki palvelut ympärillemme – ja se kyllä teki hyvää!

Upea auringonlasku Sitgesissä oli super romanttinen.

Opimme tästä kaksi tärkeää asiaa: älä kiirehdi retkeilyautoilun kanssa, muuten siitä lähtee ilo ja rentous. Muista myös ottaa lepopäiviä niin, että pysyt välillä samassa paikassa pidempään.

Toisaalta, jos retkeilyautoelämä välillä väsyttää, on myös täysin ok mennä välillä hotelliin! Sen jälkeen omaa liikkuvaa kotia on taas ikävä. On hauskaa nähdä matkustamisen molemmat puolet ja ottaa molemmista ilo irti.

Leirintäalue-elämää Espanjassa

Naapurimme, brittiläinen mies, oli asunut tällä leirintäalueella jo 14 vuotta! Hän oli rakentanut asuntovaununsa ympärille melkoisen linnoituksen kaikenlaisilla teltoilla. Oli mielenkiintoista kuulla hänen tarinansa.

Lopulta pääsimme Etelä-Espanjaan, ja päätimme pysähtyä yhdellä leirintäalueella kolmeksi viikoksi. Oli aika hengähtää, pysyä paikallaan ja luoda jonkinlaisia rutiineja – niin paljon kuin niitä retkeilyautossa voi luoda. 

Pitkäkestoinen leirintäalue-elämä on mielenkiintoista. Sen lomassa näkee monenmoista liikkujaa. Naapurimme, brittimies, oli asunut kyseisellä leirintäalueella jo 14 vuotta! Hän oli rakentanut asuntovaununsa ympärille melkoisen linnoituksen kaikenlaisista teltoista. Oli mielenkiintoista kuulla hänen tarinansa.

Leirintäalueen tiskauspaikalla tutustuin mukaviin suomalaisiin eläkeläisrouviin, iltaisin kävimme auringonlaskukävelyillä muiden koiranomistajien kanssa ja öisin ihmettelimme sitä lämpöä, joka jatkui vielä marraskuun puolelle saakka.

Meri Cabopinon leirintäalueella, joka oli muuten todella iso. Alueella oli myös katettu ja lämmitetty uima-allas, oma ravintola, pikku kauppa ja hyvät yhteydet rannalle, jossa oli superkauniita kävelyreittejä.

Kun kolme viikkoa Espanjassa oli tullut täyteen, oli meidän aika palata Suomeen joulukiertuetta varten. Pohdimme, miten hoitaisimme reissun Suomeen – ajaisimmeko takaisin kiireessä vai yrittäisimmekö löytää keinon jättää auto säilöön Espanjaan kuukaudeksi?

Saimme paljon suosituksia firmasta, joka säilyttää autoja Espanjassa, kun omistajat haluavat matkustaa muualle. Päätimme kokeilla palvelua. Rakas retkeilyautomme jäi hänen hoiviinsa kuukaudeksi ja maksoi vain 50€! Me lensimme Suomeen tekemään kiertueen ja sitten takaisin auton luokse. 

Uusi vuosi, uudet rohkeat suunnitelmat

Olimme jo pitkään pohtineet mahdollisuutta vuokrata oma kotimme tutuille, ja asua koko kesä retkeilyautossa. Tämä oli iso päätös, sillä se tarkoittaisi ettei meillä enää olisi omaa kotiamme tukikohtana.

Alkuvuodesta 2024 palasimme Espanjaan ja päätimme kokeille erilaista strategiaa. Tällä kertaa otimme tukikohdaksemme kaverimme tyhjänä olevan asunnon, jossa majailimme lähes kolme kuukautta. Retkeilyauto oli koko ajan käytössämme, mutta tällä kertaa käytimme sitä arkiajoihin ja lyhyempiin viikonloppureissuihin Etelä-Espanjassa. Tämä oli myös oikein toimiva ratkaisu.

Meri ja Lilli tulossa kauppareissulta. Lilli-koiramme rakastaa retkeilyautoamme ja haluaisi nukkua vain siellä.

Tarkoituksenamme oli viettää kevät ajellen Portugalissa ja ajaa hitaasti takaisin Suomeen, mutta kohtalo muutti suunnitelmiamme. Olimme saamassa uuden koiranpennun ja Suomeen olisi päästävä nopeammin! Niinpä Portugali ja Euroopassa kiertely siirtyivät seuraavaan kertaan, ja ajoimme Suomeen toivottamaan tervetulleeksi uuden maltipoo-koiramme Batmanin.

Batmanista tuli samantien retkeilyautokoira, sillä keväällä muutimme pysyvästi retkeilyautoomme. Olimme jo pitkään pohtineet mahdollisuutta vuokrata oma kotimme tutuille niin että asuisimme koko kesän retkeilyautossa. Tämä oli iso päätös, sillä se tarkoitti ettei meillä enää olisi omaa kotiamme tukikohtana. 

Merin vanhempien pihalla oli meille hyvin tilaa. Upeat järvimaisemat ja oma rauha, mutta silti mummo vieressä, joka auttoi hoitamaan uutta koiranpentuamme Batmania.

Toukokuussa parkkeerasimme retkeilyautomme Merin vanhempien pihaan – saimme mitä parhaan järvenrantaparkin luonnon keskeltä. Kuukausi sujui hienosti etätöitä tehden, koiranpentua hoitaen ja upeista toukokuun ilmoista nauttien. Retkeilyautosta on todellakin hyötyä myös sukulaissuhteita hoitaessa. Voit olla lähellä, mutta silti omassa “kodissasi”.

Pohjois-Norja vei sydämemme

Heinäkuussa tiemme vei vanhempieni mökille Pohjois-Suomeen, josta päätimme jatkaa matkaa Norjaan. Olimmehan jo puolessa välissä Suomea. Sääennusteet näyttivät hyviltä, joten let’s go!

Ensimmäisen päivän maisemia Norjassa. Ero Suomen maisemiin on hätkähdyttävän suuri.

Ajoimme Kilpisjärvelle ja siitä rajan yli Norjan puolelle. Täytyy sanoa, että kaikki odotuksemme ylittyivät. Odotimme upeutta, mutta saimme vielä paljon enemmän. Meille sattui myös täydellisen hyvä sää – +25C ja aurinkoa pilvettömältä taivaalta.

Yövyimme upeissa puskaparkeissa. Parina yönä olimme myös leirintäalueella Tromssassa, ihastelimme turkoosia vettä, joka kimalteli auringon paisteessa ja  ihmettelimme loputtomia vuorijonoja, jotka mahtipontisuudellaan vetivät meidät sanattomiksi. Kahlasimme jäämeressä (joka oli meille liian kylmää uitavaksi), keräsimme järkyttävän paljon villivadelmia, nautimme yöttömän yön valosta, ja ihmettelimme norjalaisia hintoja (kaksi hampurilaisateriaa 60€).

Ensimmäinen puskaparkkimme Pohjois-Norjassa. Uskomattoman rauhallinen ranta, jonka vuorimaisemiin rakastuimme heti. Tähän olisimme voineet jäädä pidemmäksikin aikaa.

Pohjois-Norjassa ajelimme lähinnä Tromssan ympäristössä ja Senjan saaren läheisyydessä. Lofooteille asti emme päässeet, koska olimme jo muutaman päivän jälkeen niin turtia ihaniin maisemiin, että halusimme jättää Lofootit seuraavaan kertaan. Päätimme ajaa etelämmäs kohti Trondheimia. Matka on pitkä, mutta upea! Lopulta palasimme Ruotsin läpi Tukholmaan ja sieltä laivalla Turkuun.

Retkeilyautovuotemme alkoi Turku-Tukholma -laivasta ja siihen se myös päättyi. Mieletön vuosi täynnä seikkailuja!

Meri ja vuoret. Kyllä tällaisia maisemia kelpasi katsella.

Vuosi retkeilyautossa – hitti vai huti?

Kerran Italiassa 5-minuutin kauppareissun aikana autoomme murtauduttiin. Kaapit oli revitty auki ja tavarat heitelty sinne tänne. Onneksi mitään varastettavaa ei ollut.

Vuotemme auton kanssa sujui yllättävän hyvin. Ainoat pienet tekniset haasteemme ovat liittyneet katosta laskeutuvaan sänkyyn, joka on kaksi kertaa polttanut sulakkeen. Mutta hätä ei ole ollut tämän näköinen! Kun mukana on varasulakkeita, on homma hoidettu muutamassa minuutissa. Sulakkeiden vaihto kannattaa siis ehdottomasti opetella ennen ensimmäistä pitkää reissua.

Kerran Italiassa viiden minuutin kauppareissun aikana autoomme murtauduttiin. Kaapit oli revitty auki ja tavarat heitelty sinne tänne. Onneksi mitään varastettavaa ei ollut. Tämä kuitenkin muistutti, että aina kannattaa ottaa mukaan tärkeimmät arvotavarat – läppäri, kännykkä, lompakko – sekä laittaa kaikki auton verhot kiinni autosta poistuessa, jottei ulkoa näe, että auto on tyhjillään.

Batman ja Lilli retkeilyautossa. Molemmat nauttivat liikkuvasta elämästä. On jännittävää nähdä uusia paikkoja ja seikkailuja. Toisaalta retkeilyautossa nukkuu paljon paremmin kuin talon sisällä.

Vaikkei minusta ehkä täysipäiväistä retkeilyautoilijaa saa, toisin kuin Meristä, olemme täysin rakastuneita omaan liikkuvaan kotiimme. Se tarjoaa täydellisen tavan nähdä maailmaa, viedä koti mukanasi ja viettää perheen kanssa aikaa. Näemme todella, että retkeilyautoilu jää osaksi elämäämme ja monta isoa reissua on vielä odottamassa meitä! Portugali, Sveitsi, Ranska, Espanja… Ainakin kaikkia näitä maita haluamme vielä kiertää ajan kanssa.

Miinukset ja plussat meidän vuodesta retkeilyautossa

Alla on lista meidän miinuksista ja plussista retkeilyautoelämästä vuoden jälkeen.

Plussat:

• Oma koti ja tavarat on aina mukana.
• Pääset liikkumaan minne haluat, milloin haluat.
• Näet paikkoja, joita et normaalisti turistina näkisi.
• Ihanan maadoittavaa.
• Voit aina vetäytyä omaan rauhaasi, kun haluat.
• Elämä sisältää paljon ulkona olemista.

Meri ja Lilli nauttivat auringonlaskusta Tornion Best Caravanin matkaparkissa matkalla kohti Norjaa. Aivan upea sijainti, mielettömät maisemat ja hyvää ruokaa.

Miinukset:

• Pieni tila voi välillä ahdistaa (varsinkin väsyneenä).
• Elämä tien päällä estää luomasta tiettyjä rutiineja esim. harrastusten suhteen.
• Omaa tilaa puolisosta on hankalampi saada, ellei toinen lähde ulos (onneksi tätä haluamme harvoin).
• Kokkaaminen ja muu auton sisällä tapahtuva toiminta vie enemmän aikaa, koska tilaa on vähän ja kaikki pitää organisoida paremmin. Siivota täytyy saman tien.
• Siisteyteen pitää panostaa. Koska eteistä ei ole, kulkeutuu autoon helposti hiekkaa ja roskaa (varsinkin koska meillä on koiria). Meillä on mukana pieni imuri, joka on osoittautunut käteväksi.
  
• Jos teet etätöitä, netti pitää järjestää. Me ostimme autoon modeemiin ja yritysliittymän, jonka data tuli kuitenkin aika nopeasti täyteen ja aiheutti sen jälkeen isoja lisäkuluja. Jos pysyt kauan tietyssä maassa, edullisinta olisi ostaa paikallinen liittymä nettiä varten.
  

Olemme innolla aloittamassa uutta vuotta retkeilyautomme kanssa, emmekä malta odottaa jakaa uusia seikkailuita teidän kanssanne!

Terkuin,
Saara ja Meri

______________

Voit seurata Saaran ja Merin retkeilyautoelämää sekä muita seikkailuja Instagramista @saaraaalto ja @iammeriaalto.

Inspiroiduitko Saaran ja Merin liikkuvasta elämäntyylistä? Lue myös miten he alunperin päätyivät asumaan retkeilyautoon. Lue myös miten leasing-matkailuauto voi olla mahtava vaihtoehto mökille!