Korona-aikana reissatessa etukäteen suunnittelun ja turvallisuuden merkitys on kasvanut. Ennen lähtöä uuteen seikkailuun, googlailimme paljon eri Euroopan maiden koronarajoituksista ja -tilanteista. Pian huomasimme niiden muuttuvan melkein viikkotasolla. Reissun suunnittelua helpotti Re-open EU -sivusto, jolle on koottu kunkin EU-maan ajankohtaisin tilanne ja rajoitteet maasta toiseen siirtymistä suunniteltaessa. Tallensimme sivun kirjanmerkkipalkkiin ja seurasimme sinne päivittyviä tietoja myös tien päältä. Tässä blogissa kerromme lisää millaista on matkata korona-aikana retkeilyautolla Euroopassa.
Lokakuun lopulla suuntasimme Tofuksi ristityn retkeilyautomme nokan kohti Manner-Eurooppaa. Otimme ensi autolautan Naantalista Ruotsin Kapellskäriin, josta ajoimme toiselle lautalle Etelä-Ruotsiin, minkä kyydissä pääsimme lopulta aina Saksaan asti.
Autolauttojen varauksen yhteydessä saimme tietää, että Saksaan saapuessa tulee joko näyttää EU:n koronatodistuksella saaneensa kaksi rokotetta, todistaa toipuminen viruksesta kuluneen kuuden kuukauden aikana tai näyttää edellisen 72 tunnin sisällä todettu negatiivinen testitulos. Suomen puolelta lautalle noustessa todistusta ei tarvittu. Olimme varautuneet etukäteen, ja oikeat dokumentit olivat valmiina, joten pienestä jännityksestä huolimatta lähdimme itsevarmoilla fiiliksillä kohti rajanylitystä. Saavuimme laivalla Saksaan, Travemundeen, ja ajoimme Tofun laivan autokannelta maihin ja tullista läpi. Kukaan ei pysäyttänyt eikä mitään tarkistettu.
Jonotimme Kölnin katedraaliin, kun portilla pappi pyysi näyttämään koronatodistusta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun todistukset pääsivät tositoimiin reissumme aikana. Naurahdin mielessäni ajatukselle, että papin työnkuva oli laajentunut odottamattomaan suuntaan. Pappia ei näyttänyt erityisemmin kiinnostavan mitä todistuksessa luki – hän vain naurahti ääneen “Finland!” nähtyään suomalaiset todistuksemme, ja viittoi meidät sisään kirkkoon. Kävimme illalla syömässä ravintolassa, jossa todistuksen perään ei kyselty. Seuraavana iltana eri ravintolassa tilanne oli toinen. Vaikutti siltä, että kukin ravintola sai itse asettaa säännöt tarkistukselle.
Suurin kysymys meille, ja matkaamme somessa seuraaville, oli rajanylitys korona-aikaan. Kaverini olivat muutamaa viikkoa aikaisemmin päivittäneet Instagramissa, ettei rajanylityksissä ollut mitään normaalista poikkeavaa, joten olimme huoletta ylittämässä ensimmäistä Manner-Euroopan sisäistä rajaamme Saksan ja Sveitsin välillä. Ylitimme rajan yöllä, ja navigaattori ohjasi meidät pikkuteitä pitkin pienelle sillalle, joka vei meidät Rhein-joen yli. Tämä oli Saksan ja Sveitsin rajanylityspaikka eikä esteenä ollut porttia tai tullia – ajoimme eteenpäin vain! Yllätyin hieman siitä, ettei koronatodistuksen perään tälläkään kertaa kysytty.
Jatkoimme matkaa Sveitsin puolella ja pääsimme noin kymmenen minuutin päähän rajanylityskohdasta, kun takapeilissä välähtivät siniset valot. Rajavartijat ohjasivat meidät pysähtymään ja pyysivät näyttämään passit, ajokortin ja auton paperit.
Tiedätkö sen hieman syyllisen tunteen, kun kuljet ulos kaupasta kassojen ohi ostamatta mitään? Minusta tuntui juuri siltä tässä tilanteessa! Olimme väsyneitä, mutta koitimme piristyä, jotta vaikuttaisimme mahdollisimman kunnollisilta ja rehellisiltä reissaajilta. Meidät pysäyttänyt vartija poistui dokumenttien kera. Sillä välin toinen vartiomies mulkoili sekä osoitti meitä taskulampulla, kun päätin käyttää pysähtymistä hyväkseni ja hakea jotain auton takaosasta. Rajavartija palasi nopeasti takaisin dokumenttien kera, ja kysyi mihin olimme menossa. Kerroimme reissusuunnitelmistamme ja vartiomies sanoi kaiken olevan kunnossa, toivottaen lopuksi “Tervetuloa!” suomeksi.
Tykkäämme syödä ulkona ja harrastamme kiipeilyä. Ravintoloihin tai urheilemaan pääsi useissa paikoissa näyttämällä koronatodistusta. Sveitsissä kiipeilyhalleilla oli käytössä QR-koodi -lukulaite, joka tarkisti todistuksen. Pari kertaa sattui niin, ettei lukulaite syystä tai toisesta skannannut meidän todistuksia. Kerran emme tästä syystä päässeet lainkaan sisään kiipeilemään. Toisella kerralla toivotettiin tervetulleeksi, kunhan maski oli naamalla.
Toista oli, kun pääsimme tänne Espanjaan! Olemme nyt Barcelonassa, eikä passia ole kysytty kertaakaan – ei ravintoloissa eikä kiipeilyhallissa. Maskeja täällä kyllä käytetään ja turvaväleistä muistutetaan myös julkisilla paikoilla. Sanoisin, että korona-arki Espanjassa on verrattavissa Suomen käytäntöihin.
Meillä on täällä maailmalla reissukavereina myös muita suomalaisia retkeilyautoilijoita. Korona ei ole vaikuttanut illanviettoihin meidän porukan kesken tai rajoittanut uusiin ihmisiin tutustumista. Ravintolaan mennään maskit naamalla, mutta muuten vedetään ilman. Se, onko kullakin rokote, toipuminen tai testitulos, ei ole puheenaihe. Kunnioitamme toistemme yksityisyyttä ja hyväksymme toistemme valinnat. Tärkeintä meille on pitää huolta omasta ja muiden terveydestä, turvallisuudesta ja viihtyvyydesta kukin parhaaksi näkemällään tavalla. Näin me kaikki saadaan eniten irti vanlife-elämästämme.
____
Haaveiletko sinäkin vanlife-elämästä, mutta et vielä ole valmis ostamaan matkailuautoa? Yksityisleasing on tarjoaa käytännöllisen ratkaisun monelle automatkailusta kiinnostuneille. Best Caravanilta voit liisata juuri sinun näköiseen reissaamiseen sopivan matkailuauton ja pääset helposti sekä nopeasti matkailuauton omistajaksi. Lisää tietoa voit lukea Nopeasti ja helposti matkailuauton omistajaksi leasingilla -blogista ja Best Leasing – Matkailuauton Leasing -sivulta.