Jakso 4/9: Vähäkankaiden matkailuautoreissu Norjassa sai yllättävän käänteen – kurssi kohti Pohjolan Pariisia
|
Kuvat: Unsplash Kilpisjärvellä ilma on viilentynyt ja pilviseltä taivaalta leijuu alas keveitä lumihiutaleita. Ennen Norjaan lähtemistä Vähäkankaan perhe pistäytyy vielä hakemassa ruokatarpeita läheisestä marketista. Sunlight-matkailuautoon tankataan lisää polttoainetta ja ruoanlaittoa ja lämmitystä varten vaihdetaan uusi kaasupullo.
Suomesta kaasupulloja löytää kaikilta huoltoasemilta, ja jos ei liiku keskitalvella niin pari kaasupulloa kestää käytössä useamman viikon. Vaihtopullo kannattaa ostaa jo Suomen puolelta.
– Ulkomailta ostettuja kaasupulloja ei aina voi vaihtaa Suomessa, Petteri muistuttaa.
Kun matkailuauto on tankattu, on perheen oman tankkauksen vuoro. Nälkä ohjaa Vähäkankaat Kilpishallissa sijaitsevan ravintolan yläkertaan, jonka maistuvien à la carte -annosten vahvistamana matkaa voidaan taas jatkaa eteenpäin.
Kilpisjärveltä Norjaan kulkevan ajoreitin maisemat saavat Petteriltä kiitosta.Henkeäsalpaavien maisemien lomassa mutkitteleva reitti yllätti kauneudellaan.
– Joskus aikaisemmin olen ajanut tätä samaa tietä moottoripyörällä Kilpisjärveltä Norjan puolelle. En muistanut maisemien olevan niinkin komeita.
Vähäkankaat ajavat matkailuautollaan merenrantaa mukailevaa vuoristotietä, kunnes tielle osuu sopivan tuntuinen levähdyspaikka. Jaloittelun lomassa perheen kamera joutuu tarkempaan syyniin. Mikrofoni on alkanut reistailla, eikä sen johtoa saa enää kunnolla kiinni. Toinen kameran liittimistä on löystynyt ja saa aikaan kosketushäiriön, joka aiheuttaa ongelmia äänten kanssa.
Merenrantapysähdyksen jälkeen ajomatka jatkuu Senjan saarta kohti. Jonkin aikaa ajettuaan Vähäkankaat näkevät tien varrella kotamyymälöitä, jonne he päättävät pistäytyä katsomaan.
Pysähdyksen aikana valitettava tosiasia tulee ilmi. Kameran juotokset ovat antaneet lopullisesti periksi ja mikrofonin liitin heiluu. Edessä on uuden kameran hankinta. Vähäkankaiden ei auta kuin kääntyä ympäri ja lähteä ajamaan kohti Jäämeren porttia, Tromssaa.
– Matkalla sattuu ja tapahtuu. Täytyy yrittää ajatella positiivisesti; reitin muuttaminen voi tuoda jotain uutta eteen, Petteri toteaa.
Tromssa – Pohjolan Pariisi
Tromssan kaupungin kaunis siluetti kohoaa kahden vuonon välistä. Vuoren rinteet ovat Tromssassa jylhempiä ja laaksot leveämpiä kuin muualla Pohjois-Norjan rannikolla. Kaupungin keskusta sijaitsee saarella, jonne voi matkustaa joko mantereen puolelta siltaa pitkin tai vaihtoehtoisesti meren alta kulkevan tunnelin läpi. Turistille Tromssasta löytyy monenlaista katsottavaa.
Kaupungissa vieraileva voi esimerkiksi käydä kurkistamassa miltä näyttää Jäämeren katedraali tai etsiä luonnon eksotiikkaa revontulia esittelevästä planetaariosta. Polar-museossa voi taas tutustua Tromssan merenkulkuperinteisiin sekä laivoihin ja laitteisiin, jotka ovat olleet välttämättömiä alueen arktiselle elämälle.
Hyvän kokonaiskuvan kaupungista saa nousemalla köysiradalla Storsteinen-vuoren päälle, josta näkee koko Tromssan kaupungin ja sitä ympäröivien vuorten ja vuonojen hallitseman panoramamaiseman.
Tromssaa kutsutaan myös Pohjolan Pariisiksi. Tämä lempinimi juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin kaupunkiin saapui muotisuunnittelijoita Pariisista asti.Pariisin tapaan Tromssassa voi nauttia myös kahvilakulttuurin annista haukkaamalla esimerkiksi paikallista erikoisuutta Lefseä, litteää kanelilla maustettua leivosta.
Kaupunki tunnetaan myös kalastuksen ja merenkulun keskuksena, joka on keskittynyt arktisen alueen tutkimukseen. Maailman pohjoisimman yliopiston lisäksi kaupungissa toimii Fram-keskus, jossa operoi 19 eri tutkimuslaitosta, joiden joukossa ovat muun muassa Polar-instituutti ja Norjan merentutkimuslaitos IMR. Tutkimus keskittyy erityisesti kalatalouteen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Pohjoisella jäämerellä ja Barentsinmerellä.
Melkein kaikkiin Tromssan retkikohteisiin pääsee pyörällä, bussilla tai henkilöautolla. Maisemia voi lähteä katsastamaan esimerkiksi Tromsdalstindenin huipulle, jolta on mahtavat näkymät Lyngenin niemimaalle, merelle ja alas kaupunkiin.
Haastetta tarjoaa myös Store Blåmannen -vuori. Nousu 1 044 metrin korkeuteen kohoavalle vuorelle on hyvin haastavaa, mutta jos korkeat paikat eivät aiheuta huimausta, pääsee lopulta ihailemaan upeita näkymiä Kvaløyan saarelle ja kauas vuorten taakse.
Retkikohteeksi voi valita myös lähellä Suomen rajaa sijaitsevan Lyngenin niemimaan, jonka laajalle levittäytyviin jäätiköihin pääsee tutustumaan merkittyjä reittejä pitkin.
Ostoksilla Tromssassa
Vähäkankaiden saavuttua Tromssaan kaikki leirintäalueen sähköpaikat osoittautuvat varatuiksi. Perhe onnistuu löytämään kuitenkin matkailuautolle sopivan kenttäpaikan.
Seuraavana päivänä suunta otetaan kohti Jekta Storsenter -ostoskeskusta. Uusi kamera pitäisi löytää viallisen tilalle. Oikkuilevan kameran mikrofoni toimii melko hyvin sisätiloissa mutta ulkona ja etenkin tuulisella säällä äänet tahtovat hävitä.
Minkään suuren asiakasryntäyksen aikaan ei Vähäkankaiden kauppakeskusvierailu osu vaan liikkeissä saa katsella aivan rauhassa ympärilleen.
Uusi kamera löytää lopulta tiensä Vähäkankaiden ostoskassiin ja hiukan onneakin oli matkassa.
– Kamera ei onneksi ollut tyypillistä Norjan hintatasoa, vaan kohtuuhintainen, Suomen hintatasoa vastaava, Petteri kertaa.
Vähäkankaiden oli alun perin tarkoitus ajaa Tromssasta Senjalle eri reittiä kuin menomatkalla. Googlen karttapalvelu ei suostu kuitenkaan näyttämään vaihtoehtoisia reittejä, vaan perhe palaa takaisin samaa kautta.
Ajoreitin varrella Vähäkankaat saavat tuntumaa myös vuorovesi-ilmiöstä.Edellisenä päivänä merestä näkyi vain pohjaa mutta nyt veden pinta on selkeästi näkyvillä. Vähäkankaat kiitävät matkailuautollaan kohti Senjan saarta, jonne on navigaattorin mukaan ajomatkaa runsaat 1,5 tuntia. Toiveissa on löytää Senjalta paitsi mahtavia maisemia myös hyviä retkeilymahdollisuuksia.
Senja – satujen saari
Senja on 1 590 neliökilometrin suuruisena Norjan toiseksi suurin saari. Saaren etelä- ja lounaisosille leimaa-antavaa ovat vanhat mäntymetsät ja syvät laaksot.Senjan saaren pohjoisosaa taas hallitsee merestä kohoavat terävähuippuiset vuoret.
Norjalais- ja saamelaiskulttuurin leikkauspisteessä sijaitseva saari on inspiroinut myös tarinankertojia. Maahisten ja peikkojen kotiseutu tulee todeksi Bergin kunnassa sijaitsevassa Senjatrollet-seikkailupuistossa. Siellä kävijä pääsee näkemään muun muassa Guinnessin ennätystenkirjaan päässeen maailman suurimman peikon, jolla on korkeutta peräti 17,96 metriä.
Trollbun rannalla
Ennen Senjalle saapumistaan Vähäkankaat pysähtyvät pienelle ruokapaussille.Päivän ateria valmistuu matkailuauton keittiössä. Senja Camping sijaitsee saaren sydämessä pienen soratien varrella, joten ajomatkaa joudutaan taittamaan melko hiljaista vauhtia. Leirintäalueella ei ole käytössä sähköistä varausjärjestelmää, vaan soitto paikanpäälle ennen vierailua voi olla tarpeen.
Senja Campingistä löytyy tekemistä ja katseltavaa kaikenikäisille. Lapsille on tarjolla leikkikenttiä, hyppytyynyjä ja kotieläimiä kuten kaneja, possuja ja vuohia.Vähän isommat lapset ja aikuiset voivat suunnata askeleensa vastapäiselle Trollbu-järvelle kalastelemaan tai uimaan. Senjan maisemista voi nauttia myös järveltä käsin vuokraamalla leirintäalueelta soutuveneen, kanootin tai polkuveneen.
Senjan leirintäalueelta Vähäkankaan perhe löytää matkailuautolle sopivan ja tasaisen sähköpaikan. Onnistuneen leiriytymisen jälkeen on aika lähteä tutkimaan ympäristöä uusi kamera matkassa.
Katso jo julkaistut jaksot tästä
Jakso 7/9: Vähäkankaiden matkailuauton tie vie Lofooteilla viikinkipäällikön kotiseudulle
Jakso 6/9: Vähäkankaat valloittavat Seglan – Matkailuautolla vuoren juurelle
Jakso 4/9: Vähäkankaiden matkailuautoreissu Norjassa sai yllättävän käänteen – kurssi kohti Pohjolan Pariisia
Jakso 2/9: Vähäkankaat napapiirin rajalla – Matkailuauton kyydissä kohti Norjaa
Jakso 1/9: Petteri pakkasi matkailuautonsa ja lähti perheensä kanssa Lofooteille