Asuntoautolla Itä-Eurooppaan – Nainen asuntoauton ratissa

Vastaus on yksinkertainen: helposti. Tai ei se ainakaan mitään rakettitiedettä ole. Seuraavassa vastauksia yleisimpiin saamiimme kysymyksiin siitä, millaista on olla nainen asuntoauton ratissa.

“Eikö teillä ole yhtään miestä mukana?”

Pitkälle matkalla kannattaa lähteä sopivassa seurassa. Kenen juttuja jaksaa kuunnella kuukausikaupalla? Ketä ylipäänsä kiinnostaa samanlainen matkustustapa? 

Vuosi sitten meidän molempien elämäntilanne sattui olemaan sellainen, että keksimme alkaa suunnitella yhteistä matkaa. Meri on elämäntapareissaaja ja kokenut autokuski, minä olen autoilijana täysi noviisi ja matkustuskilometrejäkin on kertynyt vähemmän. Meitä kumpaakin kiinnostavat seikkailut, uusien paikkojen näkeminen ja ihmisiin tutustuminen. Ja satumme tosiaan olemaan naisia. Veljiä ei kolmen sisaruksemme sarjasta löydy.

Kaikki siskot koossa! Kolmas siskomme Tuuli vietti kymmenen päivää osana matkaseuruettamme

“Eikö teitä pelota?”

Riskeihin voi varautua, mutta niitä ei kannata liikaa stressata etukäteen. Myönnän kyllä, että minua jännitti, kun jouduimme keskelle hurjaa ukkosmyrskyä vuorilla Kreikassa. Onneksi en silloin vielä tiennyt, kuinka pahasti sama myrsky iski etelämmäs.

Täällä yövyimme myrskyn iskiessä. Kuvassa osan aikaa mukana matkustaneen itävaltalaisystävän rekka.

1,5 kuukauden Kreikassa oleilun aikana autoomme myös murtauduttiin kahdesti. Se vaikutti turvallisuuden tunteeseen sen verran, että seuraavina viikkoina vietimme useampia öitä leirintäalueilla puskaparkkien sijaan. Murrot tapahtuivat päiväsaikaan meidän ollessa poissa autolta ja niistä selvittiin onneksi vähäisillä materiaalisilla vaurioilla. Uhkaavia ihmisiä emme ole kohdanneet missään.

Euroopassa (ja varsinkin EU:n rajojen sisällä) on helppoa ja turvallista matkustaa, eikä kokemamme osa Itä-Eurooppaa ole poikkeus. Tiet ovat olleet hyvässä kunnossa kaikkialla, vaikka liikennekulttuuri aiheuttaa välillä ylimääräisiä sydämenlyöntejä. Meitä peloteltiin etukäteen erityisesti Romaniasta, mutta täälläkin tunnelma on leppoisa ja ihmiset ystävällisiä.

Toisella murtokerralla autosta rikottiin ikkuna.

Kahdestaan matkustaessa on se hyvä puoli, että epämiellyttävissä tilanteissa voi päättää yhdessä, mitä tehdä. Kerran Bulgariassa ajoimme keskellä yötä pois pilkkopimeästä puskaparkista ja menimme nukkumaan rekkojen viereen huoltoasemalle, kun liikehdintä auton lähistöllä tuntui epäilyttävältä.

Uhkatilanteita paljon yleisempi kokemus on, että maasta, kansallisuudesta ja kielitaidosta riippumatta ihmiset ovat käsittämättömän ystävällisiä ja avuliaita. Suomalaiseen kainosteluun tottuneelle ylitsevuotava vieraanvaraisuus tuntuu joskus lähes kiusalliselta.

Kävimme rengashuollossa, joka edellytti yhden renkaan irrottamista ja asentamista uudestaan. Korjaamon työntekijät kieltäytyivät ottamasta työstä maksua.

“Mitä teette, jos auto hajoaa tien päälle?”

Varmaankin samoin kuin kuka tahansa muukin: korjautamme sen. Kyllä autolla voi matkustaa ilman automekaanikon pätevyyttä, vaikka siitä epäilemättä olisi paljon iloa. Eri mailla on omat tiepalvelunsa ja korjaamoja löytyy joka kylästä. Maakohtaista lisätietoa löytyy hyvin esimerkiksi Autoliiton sivuilta.

Automme oli ostohetkellä ikäisekseen hyvässä kunnossa ja ennen lähtöä teetimme sille määräaikaishuollot, katsastuksen ja pientä omatoimista kunnostusta. Lisäksi matkalla mukana on tietenkin vararengas, käynnistyskaapelit, työkaluja, tiivistystarpeita ja muuta asuntoautomatkailijalle tarpeellista. Rengaspaineet, moottoriöljyn ja jäähdytinnesteen tarkistamme säännöllisesti itse. Näillä mennään! 

Meri ja Tuuli huoltotoimissa konepellin alla ennen matkaan lähtöä.

“Olettepa te rohkeita!”

Olemme sukupolvea, joka on tottunut matkustamaan. Siksi minua on yllättänyt, kuinka harvinaista on tavata yksin tai keskenään asuntoautolla matkustavia naisia. Monet kohtaamamme ihmiset ovat olleet uteliaita ja positiivisesti yllättyneitä: “olettepa te rohkeita!”.

Uteliaisuus on myös hyvästä. Verrattuna eri sukupuolta olevan seurustelukumppanin kanssa matkustamiseen tuntuu, että uusiin ihmisiin tutustuu helpommin. Kokemus on varmaankin sama kuin yksin matkustavilla: ihmiset uskaltavat ottaa enemmän kontaktia ja tulla juttelemaan. 

Kyllä, se on nainen asuntoauton ratissa.

Voin lämpimästi suositella asuntoautomatkailua kaikille kiinnostuneille sukupuolesta riippumatta. Vähän seikkailumieltä, ajotaitoa ja perustason tietämys autosta niin ei se ole sen kummempaa! Vinkkejä karavaanielämässä alkuun pääsemiseen voi lukea vaikka täältä.

Nainen asuntoauton ratissa ja muita tarinoita Itä-Euroopasta:

https://bestcaravan.fi/matkakertomuksia/toissa-tien-paalla/

https://bestcaravan.fi/matkakertomuksia/hatkahdyttavia-maisemia-kroatian-rannikolla/

https://bestcaravan.fi/matkakertomuksia/puskaparkkeillen-tulee-toimeen-vahalla/

https://bestcaravan.fi/matkakertomuksia/matkailuautolla-euroopassa/omalaatuinen-gorlitz-yllattaa/

https://bestcaravan.fi/matkakertomuksia/asuntoautolla-ita-eurooppaan/