Matkakohteeksemme Görlitz valikoitui sattumalta ystäväni muutettua sinne, mutta vierailua voi suositella lämpimästi muillekin! Omalaatuinen Görlitz yllättää positiivisesti. Kävellen tai pyörällä helposti haltuunotettava kaupunki on arkkitehtuuriltaan niin kaunis ja omintakeinen, että tekee mieli jäädä ihastelemaan jokaista kadunkulmaa.
56 000 asukkaan Görlitz sijaitsee aivan Puolan ja Saksan rajalla, ja Tsekkeihinkin on alle parisataa kilometriä matkaa. Neisse-joen yli kävelemällä voi poiketa lähes vahingossa Puolaan. Historiallisesti ja kulttuurisesti Görlitz kuuluu Sleesian alueeseen, joka sijaitsee näiden kolmen valtion rajalla, nykyään pääosin Puolan alueella.
Vanhaa kaupunkia ei tarvitse etsimällä etsiä, sillä 1200-luvulla perustetun Görlitzin uusi puolikin on peräisin 1800-luvulta. Jos olet yhtä laiska museoissa ja kirkoissa vierailija kuin minä (eli todella laiska), täällä saat aimo annoksen historiaa lähes huomaamattasi.
Jopa katukylttien goottilaistyylisen fontin ymmärtäminen vaatii silmän harjaantumista. Paikallisen ystäväni sanoin: “tuntuu kuin olisi matkannut ajassa 300 vuotta taakse päin”.
Kaltaisilleni hylätyistä rakennuksista kiinnostuneille riittää erityisen paljon ihmeteltävää. Ikivanhoja umpeenlaudoittuja taloja tai kokonaisia kortteleita löytyy niin kaupungin laitamilta kuin aivan keskustastakin, mikä tuntuu suomalaisittain hämmentävältä. Millaisia tarinoita löytyy niiden takaa?
Majoituimme stadionin parkkipaikalla Weinhübelin kaupunginosassa, josta löytyi sattumalta kaksi erityisen vaikuttavaa tyhjillään olevaa rakennusta: 1880-luvulla rakennettu entinen ravintola Weinbergshaus vieressä seisovine näköalatorneineen sekä nimettömäksi jäänyt valtava kivihuvila sadan metrin päässä siitä.
Wikipedian mukaan näköalatorni on saneerattu hiljattain ja sinne on mahdollista edelleen kiivetä, mutta käyntimme aikaan koko rakennus oli aidattu. Joka tapauksessa koko ympäröivä Weinhübelin alue järvineen, puistoineen ja metsäreitteineen kannattaa kokea. Hylätyistä tiloista kiinnostunut löytää lisää vinkkejä esimerkiksi googlaamalla “urbex Görlitz”.
Weinhübelissä sijaitsee myös Landskronin panimoalue. Oluen ystävät voivat vierailla paikan päällä panimomyymälässä tai etukäteen varattavalla kierroksella, ja Landskronia voi tietenkin maistella missä tahansa paikallisessa ravintolassa. Itse Landskron maistui…noh, saksalaiselta oluelta, mutta ainakin se tuli läheltä.
Oluen lisäksi 150 vuotta vanhalla panimoalueella on tarjolla erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten konsertteja ja festivaaleja.
Görlitz yllättää myös saunan ystävät. Vanhasta kaupungista löytyy historiallinen julkinen sauna (nettisivujen mukaan palveluihin sisältyy “Bio- Finnische Sauna”, mitä ikinä se tarkoittaakaan), mutta suureksi pettymykseksi se oli vierailumme aikaan remontissa.
Alkumatkan paria lämmintä päivää lukuun ottamatta on nimittäin ollut sanalla sanoen viileää. Öisin pärjää riittävän vaatekerroksen ja kolmen peiton alla ihan hyvin, mutta peittokasojen alta kaivautuminen jääkaappilämpötiloihin viilenneessä autossa vaatii tahdonvoimaa.
Görlitzissä vierailun aikana säätiedotus varoitti jopa lumisateen mahdollisuudesta, mikä toi mieleeni helmikuiset muistot ensimmäisestä talvestani asuntoauton omistajana. Onneksi löysimme viihtyisiä kahviloita, joissa lämmitellä matkan kohmettamia jäseniämme. Ja kesää kohtihan tässä ollaan menossa!
PS. Görlitz on oiva kohde myös polkupyörällä matkaaville, sillä se sijaitsee Saksan ja Puolan välistä noudattavan Oder-Neissen-pyöräilyreitin varrella.
https://bestcaravan.fi/matkakertomuksia/puskaparkkeillen-tulee-toimeen-vahalla/
https://bestcaravan.fi/matkakertomuksia/asuntoautolla-ita-eurooppaan/