Reilu vuosi sitten Arja ja Lauri Korhonen ostivat matkailuauton, laivasivat sen Australiaan ja aloittivat vuoden kestävän seikkailun kenguruiden maassa. Lauri ja hänen vaimonsa Arja Korhosen Hobby-matkailuauto on tavallinen TC 600 ilman kummempia lisukkeita. Vain sisätiloissa on kaksi akkua, jotta invertteri toimisi paremmin ja pidempään.
– Se muuten on ollutkin hyvä asia. On saanut ladattua niin tietokoneet kuin muutkin vempeleet, Korhonen myhäilee tyytyväisenä.
Miehen mukaan aurinkopaneeli tai generaattori olisi saanut keikkua katolla, sillä he kiersivät Australiaa vastapäivään, alkaen lounaiskolkasta. Perthista etelärantaa pitkin ja matka jatkui idässä rantaa pitkin pohjoiseen.
- Tarinaamme on voinut seurata tarkemminkin. Nyt on matkattu noin 34 000 kilometriä ja kaikki on sujunut aika hyvin. Fordiin on vaihdettu kerran uudet öljyt. Täällä suositellaan öljynvaihdot 15 000 kilometrin välein, kun Suomen Ford vaihdattaa 25 000 kilometrin välein, Korhonen jatkaa.
Australiassa ajetaankin paljon enemmän sorateillä kuin kotimaan kamaralla.Kulutus Hobbylla reissatessa on Korhosen pariskunnalla ollut maksimissaan yhdeksän litraa satasella.
– On ajettu pääasiassa vain kestopäällysteteitä pitkin. Vain silloin tällöin on jouduttu soratielle, joita täällä on enemmistö, jos lähtisi todellisiin erämaihin. Mutta kyllä nämä Saksan autobahnalle suunnitellut ajoneuvot hyppivät ja tärisevät niin paljon sorateillä, että ei mielellään ajella pitkiä pätkiä. Nopeus pitää laskea melkein kävelyvauhdiksi. Pisimmilläänkin on ajettu vain 30 kilometrin luokkaa, Korhonen kertoilee.

Maavaraa saa olla

Matkalla he ovat päässeet näkemän lukuisia luonnonpuistoja,kanjoneita ja joen uomia. Kyseisellä reissulla Korhosten matkailuautossa on ollut eduksi, ettei se ole AL-KO alusta, niin hyvä kuin se onkin monessa asiassa. Maavara on Korhosen mukaan siinä niin pieni, että sen kanssa olisi ollut ongelmia.
– Nyt ei kertaakaan ole pohja ottanut kiviin tai soraharjanteisiin kiinni.Helpompaa ajaa kuin AL-KO: n kanssa.
Hobbyn kanssa ei ole ollut suurempia ongelmia matkan varrella heillä muutenkaan. Muutama ruuvi tai niitti on irronnut tai löystynyt tärinässä. Korhonen ei kuitenkaan malta olla mainitsematta paria suunnitteluvirhettä, jotka ovat tulleet jo tehtaalla. Toinen on järjestelmä, joka pitää ulko-oven auki. Kyseinen on pistetty väärään paikkaan suunnitteluvaiheessa. Nyt se on aivan oven saranan vieressä, jonka seurauksena ovi jää liian auki. Silloin tuuli, jota etenkin Australiassa riittää aavikolla tai meren rannalla, paiskaa oven kiinni. Kun kiinnikkeen olisi Korhosen ehdotuksen mukaan laittanut toiseen reunaan ovea, tilanne olisi paljon parempi, silloin ovi olisi lähes seinässä kiinni, eikä tuuli jaksaisi temmata sitä haasta. Toinen on hyttysverkon puute matkailuauton WC:n akkunasta. Sitä tarvitaan Korhosen mukaan jo senkin vuoksi,että suihkutilojen kuivaaminen vaatisi ilmanvaihtoa.
– Vettä ei ole tarvinnut lämmittää suihkua varten ollenkaan. Ei hassumpaa, Korhonen tuumaa päivien olleen niin lämpimiä.

Ötököiden luvattu maa

Australia on erilaisten hyttysten ja erityisesti kärpästen luvattu maa.
– Kärpäsiä on niin paljon, että ne kyllä häiritsevät normaalia toimintaa. Jopa tennispelaajatkin käyttävät hyttysverkkoja pelatessaan. Ilmassa on erilaisia hyttysiä, mukaan lukien hiekkakärpäset, jotka aiheuttavat inhottavaa kutinaa vielä usean päivän jälkeen, Korhonen kertoo.
Hyttystenkin paljous vaihtelee alueittain ja vuodenajan mukaan. Korhosten mielestä niitä tapaa paljon etenkin itärannikolla ja pohjoisessa. Beach-kävelyt olivat välillä tuskaa johtuen noista otuksista. Lisäksi käärmeet ovat Australian maastossa riesana. Matkailijan tulisi ottaa selvää käärmeistä sen verran, että tietää tarvittaessa mikä käärme on pistänyt lääkäriin mennessä. Säärystimet on heinikossa hyvä olla suojana, jolloin käärmeet eivät päästä pistämään.
– Eläimistä meille alun perin tuntemattomia ovat olleet monet liskot, käärmeet ja hämähäkit, joiden joukossa ovat maailman myrkyllisimmät otukset. Nähty on, mutta ei onneksi koskettu, joten sen suhteen ei ole ollut ongelmia, Korhonen tuumaa.

Vapaaparkit vetävät reissaajia

Australiassa on paljon hyviä ”bush camping” paikkoja. Niitä on joko meren rannalla tai erämaassa kauniilla maisemapaikoilla.
Yleensä kyseisissä camping-pisteissä on ainakin picnic -pöydät ja grillit, monesti myös siistit WC: t ja välillä vettä, tosin ei juomista vaan peseytymistä varten. Barbecue -grillit toimivat yleensä kolikoilla. Australiassa on myynnissä paljon käytettyjä retkeilijöille tarkoitettuja autoja, jotka ostetaan takaisin liikkeisiin lähes samalla hinnalla.
– Mitä enemmän palveluja, sitä enemmän oli muitakin reissumiehiä ja naisia. Näitä alueita käyttivät myös australialaiset karavaanarit. Lisäksi oli lukuisia nuoria reissaajia, joilla oli ostetut tai vuokratut, vanhat, Volkswagen tyyppiset autot, joissa oli 2-3 matkustajaa hirveän sekamelskan keskellä ihan tyytyväisinä, Korhonen kertoo näiden matkaajien tulleen yleensä Euroopasta.
Eniten nuorempia reppumatkaajia oli Saksasta, Hollannista ja Sveitsistä. Olipa joukkoon osunut muutama suomalainenkin nuori backpacker. Itärannikon pienillä turistialueilla sanottiin, ettei koko turistibusiness eikä kauppa toimisi ilman nuoria retkeilijöitä, jotka välillä tekevät myös töitä.

Rehevä kasvusto ja eläimet

Australia ei voi kerskua Korhosen mukaan vanhalla historialla, jos ei puhuta alkuperäiskansojen historiasta, mutta luonto on pääasia, sitä kansa tulee katsomaan ja kokemaan.
Luonnon eroavaisuudet ovat jo maan sisällä valtavat, etenkin kasvustossa ja eläimissä, kun verrataan vaikkapa eteläosan luontoa Tasmanian pohjoisosan sademetsiin tai pohjoisiin ja läntisiin erämaihin.
– Etelässä tyypillistä olivat suuret puut ja rehevä kasvillisuus, kun taas pohjoisessa oli erämaata, jossa valtakasvina olivat erikokoiset pensaat ja erivärinen hiekka. Hiekan väri vaihteli harmaan ja punaisen välillä.
Korhosen mukaan on yllättävää kuinka paljon kukkia ilmestyy keväällä kuivallekin arolle. Yksistään Länsi-Australian alueella on noin 12000 eri kasvia.
– Kyllä siinä on silmät ristissä tiirattu kukkia ja yritetty ottaa parhaista valokuvia. Nimet vain ovat sellaiset, etteivät ne sano juuri mitään, kun kaikilla ei ole edes englanninkielistä nimikettä, Korhonen jatkaa uusia kasvilajeja löytyvän vieläkin vuosittain satoja.

Kädenheilautus erämaassa

Laajoilla erämaa-alueilla autoja tulee niin harvakseen vastaan, että kaikki tervehtivät toisiaan kättä heilauttamalla, ei pelkästään karavaanarit. Lukuun ottamatta suunnattoman suuria, jopa 56 metriä pitkiä road train- kuorma-autoja, jotka ovat tien kuninkaita.
– He eivät välitä maanmatosista, jotka ajelevat pienillä asuntoautoilla. Olimme kait laskeneet oikein reitin ja aikataulutuksen, koska sadetta ja kylmää emme kohdanneet juuri ollenkaan, Korhonen kertoo kylmintä olleen Tasmanian korkeimmalla vuorella, -2,7 ja keskellä Australian mannerta Ulurussa, jossa oli yöllä -4,3 astetta.
Muutamaa hetkeä lukuun ottamatta heidän ei ole tarvinnut pukeutua kuin shortseihin ja t-paitaan. – Niitä on kulunut. Klubitakki kaapissa on saanut olla kaikessa rauhassa, Korhonen naureskelee pukeutumisen olleen helppoa.
Sadetta ei pariskunnan reissulla ole tullut mutamaa tippaa lukuun ottamatta, sitten Queenslandin pohjoisosan sademetsien ja toki sademetsässä pitää joskus sataakin.
Korhonen kertoo heidän ikäisinä kyseisen reissaamisen ajamisineen käyvän työstä,ehkä jopa liikaakin.
– Myös kavereiden puute on koettu ongelmana. Vain me kaksi pienissä tiloissa ja samat jutut. Olemme kaivanneet kortti-iltoja ja ihan tavallista kuulumisten vaihtelua muiden suomalaisten kanssa. Sitä eivät ole kyenneet antamaan tilapäiset australialaiset tuttavat leirialueilla. Paikallisten kanssa keskustelu alkoi nimeä kysymällä ja melkein heti seuraavaksi, mikä on ammatti, miten olemme tänne päätyneet ja miten saimme auton tänne, eikä siihen ole käynyt vastaukseksi että eläkkeellähän täällä patsastellaan, Korhonen kertoo heidän kanssaan jutustelun kulkeneen.
Joulun aikaan Lauri ja Arja Korhonen odottelivat juuri auton lähettämistä Suomeen ja he pääsivät tyttären ja lastenlasten luo jouluksi.
[fb_button]

Comments are closed.

Ota Yhteyttä

Tilaa uutiskirje

Älä jää uutispimentoon! Uutiskirje sisältää uutisia ja ajankohtaisia tarjouksia.



Tilaa Bestis

Bestis on karavaanareille suunnattu maksuton asiakaslehti, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa.